Rakentaminen vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin

Fengshui antaa ympäristön lukutaitoa

Arkkitehti Kristiina Mäntystä kiinnostaa arkkitehtuurin ja rakentamisen vaikutus ihmisen hyvinvointiin.
Hän tekee fengshui-konsultointia sekä työpaikoilla että ihmisten kotona.
 
Fengshui on tuhansia vuosia vanha oppi ja se perustuu kokonaisvaltaiseen maailmankuvaan. Se on paljon laajempi käsite kuin mitä länsimaihin rantautunut sisustus-fengshui antaa ymmärtää. Arkkitehti Kristiina Mäntysen mielestä on sääli, että yleisö näkee toistaiseksi vain sen.
Hän tutustui kiinalaiseen fengshui-oppiin 1990-luvun alussa ja tiesi löytäneensä siinä sellaisen näkökulman arkkitehtuuriin, jota hän oli opiskelunsa aikana kaivannut. Siinä on kyse rakentamisesta, jonka tavoite on olla hyväksi ihmiselle.
Mäntynen osallistui viime kesänä fengshui-opettaja Jes T. Y. Limin arkkitehtuurin kurssille Sveitsissä ja sanoo oppineensa runsaassa viikossa arkkitehtuurin vaikutuksesta ihmisen hyvinvointiin paljon enemmän kuin sitä tuotiin korkeakouluopetuksessa esille.
"Nyt sain sellaisia työkaluja, joita olisin suonut saavani jo opintojen aikana."

"Ilmansuunnalla on merkitystä"

Kurssilla käytiin läpi sellaisia asioita kuin suotuisa tontin muoto ja miten talo sijoitetaan tontille niin, että se edistää ihmisen hyvinvointia. Samoin, miten sisäänkäynti tulee sijoittaa, että sillä on suotuisaa vaikutusta taloudelliseen menestykseen, ja miten sijoitetaan huoneet, jotta jokaisella perheessä on tilaa kehittyä ja kasvaa. Yhtä lailla on tärkeää, miten julkisivu suunnitellaan.
"Länsimaiset ja perinteiset kiinalaiset käsitteet eroavat toisistaan tyystin, siksi fengshuihin on ensin vaikea päästä käsiksi", Mäntynen sanoo.
"Kiinalaiset puhuvat esimerkiksi energia-käsitteestä eri tavoin kuin täällä lännessä. Se tulee ilmi vaikkapa akupunktion yhteydessä."

"Avainkäsite on elämän energia gi"

Avainkäsite on elämän energia qi, ja jos fengshui-mestari tuntee sen virtauksen, hän ei tarvitse avukseen mitään menetelmää. Harva kykenee sen tunnistamiseen ja siksi tarvitaan avuksi fengshuita ja sen menetelmiä.
Turha tosin odottaa, että olisi olemassa joku tietty fengshui-pakki, jonka kanssa sitten liikkua. Mäntynen sanoo, että jokaisella fengshui-mestarilla on oma tapansa ja tulkinnat vaihtelevat mestarien ja heidän koulukuntiensä välillä paljonkin.

"Roina sitoo voimavaroja"

Mäntysestä olisi tärkeää, että arkkitehtuurin opetukseen otettaisiin elementtejä fengshuista. Eiväthän jotkut sen lähestymistavat sitäpaitsi olisi edes mitenkään kovin kaukana suomalaisestakaan rakentamisen perinteestä.
"Kun ennen etsittiin sopivaa talon paikkaa, nukuttiin muutama yö tontilla ja tutkittiin sen ilmapiiriä."
Fengshui on Mäntysen mukaan myös työkalu olemassa olevan rakennuksen parantamiseen. Hän uskoo, ettei ideaalia rakennusta olekaan. Joskus kaavamääräykset saattavat estää fengshuin kannalta parhaan mahdollisen rakentamisen.
Oven paikka talossa on erityisen tärkeä. "Ovi on se paikka, josta energia tulee sisään", Mäntynen sanoo. "Voidaan ajatella, että ihminen tuo sisään astuessaan elävyyden tilaan."
Ilmansuunnilla on merkitystä. "Esimerkiksi Hongkongissa, Singaporessa ja Taiwanilla näkee usein, että asunnon tai myymälän pääovi on suunnattu erikoiseen ilmansuuntaan."

"Selustan pitää olla turvattu"

Kun Mao kielsi fengshuin kommunistisessa Kiinassa feodaalisena oppina, se jäi elämään muissa kiinalaisyhteisöissä, kuten juuri Hongkongissa, Singaporessa ja Taiwanilla.
Fengshui on Mäntysen mielestä joustava ja sopeutuva järjestelmä, joka on viime vuosikymmeninä kehittynyt alkuperäisestä maalaisympäristöstä kaupunkilaisympäristöön sopivaksi.
Fengshui-periaatteiden mukaan voidaan työskennellä mittakaavasta riippumatta, olipa sitten kyse kaupungista, talosta, työhuoneesta tai työpöydästä. "Kiinalainen fengshui kykenee mukauttamaan sisäänsä kaiken olevan", Mäntynen sanoo.

Turvallisuuden tunne on tärkeä

"Avokonttoreissa on näköaloja, mutta ei turvallisuuselementtejä", sanoo arkkitehti Kristiina Mäntynen.
Kaupungin tai talon hyvä sijainti vaatii suojaa ja turvaa taustalle ja avaria näkymiä silmien eteen. Samoin työhuoneessakin selustan pitäisi olla turvattu. Paras paikka istua on selkä seinään päin ja katse ovelle suunnattuna niin, että väliin jää vapaata tilaa.
Avotoimistot eivät herätä Mäntysessä ihastusta. Niillä on omat etunsa näkymien suhteen, mutta turvallisuutta luovat seinät puuttuvat. Sermit eivät paljon auta, sillä useimmiten ihmiset istuvat katse väliseinään suunnattuna ja tila on vapaata selän takana. "Se ei anna tarpeellista turvaa", Mäntynen tietää.
Hän sanoo muutenkin olevansa huolissaan nykyarkkitehtuurista. Tämän hetken muoti, lasitalot eivät ole hyväksi ihmiselle. Niiden sisässä ei energia pysy.
"Eikä tarvitse olla edes korkeanpaikan kammoinen. Ihminen ei ole turvassa, jos hänellä on tunne, että hän voi pudota."
Kaikissa niissä tiloissa, joissa ihminen oleskelee paljon, olisi syytä ottaa harmonia huomioon. "Yhdeksän sekuntia sen jälkeen kun ihminen on tullut tiettyyn tilaan, se alkaa vaikuttaa häneen mielen tasolla. Kolmen kuukauden kuluttua tila vaikuttaa tunteisiin, kuuden kuukauden päästä fysiikkaan. Kolmen vuoden päästä jo henkisesti", Mäntynen sanoo siteeraten omaa opettajaansa.
Hänen perusohjeensa hyvälle toimistolle lähtevät raittiista huoneilmasta. "Ilmaa ja happea on oltava riittävästi."
Kakkosohje on siivous. Vähintään kiinnostavaa onkin, että että kaksi suurta valituksen aihetta työympäristöissä ovatkin sekä huoneilman että siivouksen huono laatu.
Kaikenlainen roina kotona ja töissä sitoo turhaan voimavaroja. "Turha tavara pois, pinot ja kasat surutta menemään", Mäntynen opastaa.
Fengshui-termin ei kannattaisi antaa hämätä tai torjua hyviä ajatuksia pois mielestä niiden itämaisen alkuperän takia. Nykyergonomian ajatukset ja vaatimukset hyvälle työympäristölle edustavat pitkälti samansuuntaisia käsityksiä.

Raija Rautiainen
Tekniikka ja talous, Tekninen uratie 21.10.1999
 
Valokuva: Antti Mannermaa