Fengshuista Suomessa

Suomen Fengshui ry:n perustamisvuonna 1994, kiinalaisen fengshui-opin olemassaolosta tiesivät Suomessa hyvin harvat, lähinnä Kiinan kulttuurin tutkijat ja harrastajat. Saman suuntainen oli tilanne muissakin länsimaissa. Helposti lähestyttäviä kirjallisia lähteitä oli tarjolla vain vähän.
 
Vesa Heikkinen oli tehnyt vuonna 1992 sosiaaliantropologian seminaariesitelmän aiheesta Fengshui perinteisessä ja modernissa kiinalaisessa arkkitehtuurissa, ja seuraavana vuonna ilmestyi hänen pro gradu -työnsä Lohikäärmettä ja tiikeriä etsimässä. Fengshui kiinalaisessa arkkitehtuurissa. Nämä työt jäivät kuitenkin vielä tuolloin melko pienen tutkijapiirin tiedoksi.
 
Tauno Olavi Huotari ja Pertti Seppälä mainitsevat fengshuin useaan otteeseen vuonna 1990 julkaistussa kirjassaan Kiinan kulttuuri. Huotari kirjoitti lisäksi artikkelin Fengshui: Kohtalo maan muodoissa Kiina sanoin ja kuvin -lehteen vuonna 1993. Seuraavana vuonna pienessä Valonkantajat-nimisessä lehdessä julkaistiin Kristiina Mäntysen lyhyt artikkeli otsikolla Fengshui: Kiinalainen oppi paikan hengestä. Käytännönläheisiä oppikirjoja alettiin kääntää suomeksi vasta vuodesta 1997 alkaen.
 
Vuonna 1998 brittiläinen Stephen Skinner, ryhtyi julkaisemaan Feng Shui for Modern Living -lehteä. Lehdestä tuli pian hyvin suosittu. Se sai laajan kansainvälisen levityksen, ja lehti löytyi pian myös aivan tavallisten suomalaisten markettien hyllyistä. Englanninkielisessä lehdessä yhdistyivät opetusaineisto ja trendikäs itämaistyylinen sisustus.

Fengshui muissa länsimaissa

Länsimaisilla kielillä oli fengshuista kirjoitettu aluksi pääasiassa kulttuurillisena ilmiönä. Varhaiset kirjoitukset olivat lähetystyöntekijöiden ja antropologien laatimia. Ensin mainittujen kirjoittamista kirjoista lienee nykyään tunnetuin englantilaisen Ernest J. Eitelin pieni kirja Feng-shui: The Science of Sacred Landscape in Old China. Sen ensimmäinen painos on vuodelta 1873. Tieteellisiä tutkimuksia fengshuista tehtiin lännessä jo 40-luvulta lähtien. Näistä kannattaa mainita varsinkin Joseph Needhamin Science and Civilisation in China vuodelta 1956 ja Stephan D. R. Feuchtwangin An Anthropological Analysis of Chinese Geomancy vuodelta 1974.
 
Amerikkalaisen Sarah Rossbachin kirja Feng Shui: The Chinese Art of Placement" vuodelta 1983, oli ensimmäisiä "jokanaisen ja -miehen" kirjoja aiheesta. Se sekä hänen vuonna 1987 julkaisemansa "Interior Design with Feng Shui", ovatkin olleet eräänlaisia mallikirjoja monille myöhemmille käytännön ohjeita antaville kirjoille. Rossbach on Kiinasta Kaliforniaan siirtyneen Prof. Lin Yunin oppilas. Rossbachin kirjojen menestyksen myötä Lin onnistui markkinoimaan länsimaiselle yleisölle niin kutsutun Black Hat -koulukunnan fengshuin. Se on yksinkertaistettu ja länsimaiselle yleisölle helposti omaksuttava versio monimuotoisuudessaan työläästi omaksuttavasta, perinteisestä kiinalaisesta fengshuista. Yhdeksän ruudun ja niiden kuvaamien elämänalueiden mallista tulikin pian todella suosittu ympäri maailman. Tämän bagua-nimellä kutsutun kaavion noudattaminen on edelleenkin suurimmalle osalle länsimaalaisia se, miksi he fengshuin harjoittamisen pitkälti mieltävät.
 
Keski-Euroopan maista varsinkin Saksassa maaperä itämaisesta kulttuuritaustasta tulevalle harmoniaopille oli otollista, ja siellä fengshuin opiskelu tuli 90-luvun lopulla nopeasti suosituksi. Isoimmat kansainväliset fengshui-kongressit onkin järjestetty Lontoon lisäksi nimenomaan Saksassa, 1st International Feng Shui Congress in Europe (1998) Starnbergissä, lähellä Müncheniä ja 1st Annual World Classical Feng Shui Conference (2002) Kölnissä. Ensin mainitussa kongressissa oli vielä mukana iso joukko Black Hat -koulukunnan edustajia. Viimeksi mainittu keskittyi puolestaan pelkästään klassisen kiinalaisen fengshuin teemoihin.

Fengshui-koulutus Suomessa

Fengshuin opetus Suomessa alkoi ensin pienimuotoisena luennointina ja kurssituksena, mutta kiinnostus kursseihin kasvoi 90-luvun lopulla nopeasti. Tilannetta kuvannee yleisemminkin se, että esimerkiksi Kristiina Mäntynen piti ensimmäisen yhdistyksen ulkopuolisen luentonsa vuonna 1997 Astrologisten kesäpäivien illanistujaisissa. Sen jälkeen yleistajuisille fengshui-kursseille on ollutkin kysyntää lakkaamatta, paitsi pääkaupunkiseudulla, myös ympäri Suomen.
 
Lontoossa, Skotlannissa ja Kiinassa fengshuita opiskellut Anja Banks perusti vuonna 1999 Suomeen European School of Fengshui (ESOF) -nimisen fengshui-konsulttikoulun. Se oli aluksi osa saman nimistä kansainvälistä koulua. Opetus alkoi kuudessa Euroopan maassa samanaikaisesti. Vuonna 2000 ESOF liitettiin myös kansainvälisen Master Chan Kun Wahin Imperial School of Feng Shui and Chinese Astrology nimisen koulun alaisuuteen. ESOFin koulutus muodostui viikonloppukursseista ja kesti noin kaksi vuotta. Koulusta valmistui vuoteen 2004 asti yhteensä noin 70 konsulttia.
 
Toisen, konsultin ammattikoulutusta Suomessa järjestäneen koulun perusti monipuolisen aikuiskouluttajakokemuksen omaava Marika (Burton) Borg. Hänen International School of Energy Design & Feng Shui -nimisestä koulustaan valmistui nelisenkymmentä "fengshui-energiasisustajaa" vuonna 2002. Tuokin koulutus kesti noin pari vuotta. Energiasisustaja® on Marika Borgin yrityksen rekisteröimä tavaramerkki.
 
Suomessa toimii lisäksi useita fengshui-konsultteja ja -kouluttajia, jotka ovat hankkineet koulutuksensa eri lähteistä ja eri puolilta maailmaa. Se onkin täysin mahdollista, sillä fengshui-konsultin ammattinimikkeen käyttöoikeutta ei ole millään tavalla virallisesti säädelty.
 
Sekä yhdistyksen jäsenet että sen ulkopuoliset ovat järjestäneet vuosien mittaan monenlaista fengshuihin liittyvää koulutusta. Esimerkiksi monet työväen- ja kansalaisopistot ovat ottaneet mielellään pienimuotoisia fengshui-kursseja ohjelmistoonsa. Samoin erilaiset yritykset ja ystäväpiirit ovat olleet kouluttajille otollista yleisöä yleissivistävien kurssien ja luentojen pitämiselle.

Fengshuin opetus maailmalla

Internetin asema fengshui-tietämyksen välityksessä on ollut todella merkittävä. 1990-luvun alkupuoliskolla fengshui-hakusanalla löytyi linkkejä vain joitakin kymmeniä. Nykyään niitä on lukematon määrä. Samoin erilaiset sähköposti- ja opetuslistat ovat yleistyneet ja osoittautuneet erinomaiseksi tavaksi opiskella ja vertailla useista eri lähteistä tulevaa tietoa.
 
Fengshuin klassiset tekstit ovat paitsi kiinankielisiä, myös tavallisesti kirjoitettu nykykiinalaisillekin oudolla, klassisella kiinalla. Lisäksi ne ovat runollisessa muodossaan usein hyvin moniselitteisiä. Länsimaiset fengshuin harrastajat joutuvat siis yleensä tukeutumaan kiinalaisiin, tai kiinalaista alkuperää oleviin opettajiin, tai kuten heitä perinteisen tavan mukaan kutsutaan, mestareihin.
 
Länsimaihin siirtyneet tai muuten länsimaissa opettavat mestarit hallitsevat yleensä hyvin englanninkielen ja ovat siten lännessä koulutusmarkkinoiden kannalta etulyöntiasemassa kiinalaisiin kolleegoihinsa nähden. Opetuksen tarjonta ja sen tehokas markkinointi ei kuitenkaan välttämättä kerro opettajan tasosta. Kurssitarjonta onkin lännessä hyvin moninaista. Kiinassa pysyttiin yleensä aikoinaan vain yhden mestarin opissa. Nykyään länsimaissa on mahdollisuus osallistua eri opettajien opetukseen, etsiä tietoa itse ja vertailla, mutta myös yhtälailla hämmentyä monesti ristiriitaisista ohjeista.

Fengshuin käyttö Suomessa

Fengshuin harrastuksen kasvun myötä monet ovat alkaneet kaivata fengshui-asiantuntijoiden antamia henkilökohtaisia neuvoja ja näkemyksiä ympäristönsä muokkaamiseen. Länsimaiset kirjat ja lyhytkurssit kun ohjaavat yleensä vasta tiedon porteille.
 
Konsulttitoimintaa on Suomessa ollut vähitellen 1990-luvun lopulta lähtien. Fengshui-konsulttien asiakasmääristä ei kuitenkaan ole vielä tehty minkäänlaista tilastoa. On kuitenkin todennäköistä että eri fengshui-konsulttien palveluja on käyttänyt Suomessa jo useampi tuhat asiakasta. Kyse on siis taloudellisessakin mielessä jo varsin mittavasta ammattitoiminnasta. Arkkitehtien, sisustusarkkitehtien ja sisustussuunnittelijoiden toimintakentälle onkin muutamassa vuodessa, ja lähes huomaamatta, syntynyt aivan uusi ammattikunta. Sitä tärkeämpää onkin, että konsultin ammatissa toimivat ovat paitsi ammattitaitoisia, eli kykenevät edistämään asiakkaansa hyvinvointia, mutta myös päteviä edustamaan fengshuita, mahdollisesti muiden suunnittelijoiden kanssa yhteistyössä toimien.

Fengshuin tulevaisuus meillä ja muualla

Kiinalaiseen metafysiikaan pohjautuvien oppien ja harjoitteiden tie länsimaihin on ollut pitkä ja vaatinut monien sinnikkäiden ihmisten työpanosta, sekä Suomessa että muualla lännessä. Fengshuin käsitteet ja periaatteet näyttävät kuitenkin selvästi vähitellen juurtuvan länsimaiseen ympäristöajatteluun ja suunnittelukäytäntöön. Fengshuita ammatikseen käyttävät voivatkin kiittää varsinkin aikaisempien vuosikymmenien kiinalaisen lääketieteen ja itämaisten kamppailulajien harjoittajia siitä, että fengshuin matka vaikkapa pelkosenniemeläiseen olohuoneeseen on jo pitkälti valmiiksi siloiteltu!

Kristiina Mäntynen
Suomen Fengshui ry:n 10-vuotishistoriikki 1994-2004, 2. uudistettu painos 2006.
Alkuperäinen artikkeli on julkaistu otsikolla Me ja muut.
(Cd-historiikkia myy Suomen Fengshui ry.)