Fengshui suunnittelussa
– kolme esimerkkiä
Kiinalainen fengshui mielletään usein sisustusopiksi. Se on kuitenkin myös rakennussuunnittelun työkalu. Vaikka suunnittelun apuna käytettäisiin tavallisuudesta poikkeavia menetelmiä, kuten fengshuita, niin rakennus saattaa näyttää aivan tavanomaiselta. Tarkkasilmäinen voi silti havaita fengshuita hyödyntävissä taloissa joitakin yhteisiä piirteitä.
Fengshuita on perinteisesti käytetty ennen muuta kaupunkien ja rakennusten suunnitteluun ja paikkojen valintaan. Myöhemmin sen menetelmät ovat tarkentuneet ja oppia käytetään myös aivan pienempienkin esineiden sijoitteluun. Fengshui jaetaan kahteen pääkoulukuntahaaraan, muotokoulukuntaan ja moninaisiin kompassikoulukuntiin. Käytännön suunnittelutyössä käytetään molempia.
Esittelen lyhyesti kolme samantyyppistä, mutta silti erilaista omakotitaloa. Valitsin yksinkertaisuuden vuoksi mukaan vain yksikerroksisia kohteita. Ne ovat Kaustisella, Kaarinassa ja Kuopiossa. Vertaillen voi hahmottaa joitain eroja ja yhtäläisyyksiä joita fengshuin avulla suunnitelluissa kodeissa saattaa olla.
Talo Kaustisella, 2004
Talo Kaarinassa, 2008
Talo Kuopiossa, 2008
Pari yhteistä muotopiirrettä voi havaita heti. Taloilla on selkeä tausta ja edusta, selkä- ja etupuoli. Tälle periaatteelle löytyy fengshuista useita perusteita. Arkijärjellä voidaan ainakin ajatella, että talo on helposti hahmotettava. Kohteet ovat myös pääasiassa suorakaiteen muotoisia. Massoitteluun elävyyttä on haettu terasseilla, katoksilla ja autotallien sijoituksilla.
Kaikkien pääovi on melko keskellä julkisivua, kuten suu keskellä kasvoja. Energia, qi, kulkeutuu sisään ovesta. Siitä sen on suotavaa päästä virtaamaan logistisesti järkevästi ja sopivan houkuttelevalla tavalla läpi talon. Ovien tarkkojen paikkojen, aivan kuin koko talon sijainnin tontilla tai sisustuksen yksityiskohtien määrittelyyn voidaan käyttää kompassia. Kiinalaiset ovat satojen sukupolvien aikana kehittäneet ajan ja ilmansuuntien tutkimiseen lukuisia hienostuneita menetelmiä. Näissä taloissa olen käyttänyt ensisijaisesti niin sanottua ”lentävien tähtien” menetelmää. Siinä yhdistyvät aisteille näkymättömät seikat: aika ja ilmansuunnat. Niistä tarkkoja havaintoja saadaksemme tarvitaan apuvälineitä: kelloja, kalentereita ja kompassi.
Talolle konstruoidaan energiakartta rakennusajan ja vähintään 15 asteen tarkkuudella määritellyn ilmansuunnan avulla. Kartta antaa lisätietoa tilojen luonteesta ja muun muassa siitä, mistä suunnasta energiaa kannattaa ottaa vastaan (ovet, ikkunat), mistä rajata (seinät, aidat). Kartta kertoo myös kullekin perheenjäsenelle suotuisimmista oleskelupaikoista, väreistä ja muodoista. Kaikkien esimerkkikohteiden pohjaratkaisu ja pääsuunta on erilainen. Kaustisen etujulkisivu on etelään, Kaarinan länteen ja Kuopion itään. Joka talon suuntaamiseen olen tehnyt useita suuntavaihtoehtoja ja niistä on valittu suotuisin ja ympäristöön sopivin. Käytännön toimintatapani on, että määrittelen tarkkaan talojen sijainnin tontilla, teen luonnokset ja käyn talopaketin toimittavan yrityksen tai kollegan tekemät kuvat eri vaiheissa ”punakynällä” läpi.
Talojen päärakennusmateriaalitkin poikkeavat toisistaan. Kaustisen talo on puuelementeistä, Kaarinan talo harkoista ja Kuopion hirrestä. Fengshuin näkökulmasta rakennusmateriaalin merkitys on toisarvoinen. Luonnonmukaisuus ja ekologisuus on siis täysin mahdollista ottaa huomioon fengshui-talossakin.
Oheiset esimerkit toivottavasti osoittavat, että vaikka taloissa on käytetty kiinalaisia käsitteitä ja tavallisuudesta poikkeavia menetelmiä, lopputulos on normaalia rakennussuunnittelua. ”Työkalu” on luovan prosessin myötä muuttunut näkymättömäksi.
Kristiina Mäntynen
Terve Talo -vuosijulkaisu, 2008