Fengshui – ihmisen ja tilan tasapainoa

Fengshui esiintyy julkisuudessa milloin sisustukseen, milloin arkkitehtuuriin liittyvänä oppina. Se on molempia - ja paljon muutakin. Itse asiassa fengshuilla voidaan nykykielenkäytössä tarkoittaa monia asioita, ja puhujan taustoista riippuu mitä hän käsitteellä tarkoittaa.
 
"Fengshui syntyi tuhansia vuosia sitten Kiinassa tuulen ja veden eli maankäytön esteettisten ja ekologisten vaikutusten teoriaksi. Alunperin fengshui painottui enemmän rakennusten sijoitteluun maastossa. Sitten sitä alettiin käyttää myös tutkittaessa rakennusten sisätiloja ja niiden vaikutuksia asukkaiden hyvinvointiin. Pitkän historian aikana fengshuista on syntynyt lukuisia koulukuntia. Kymmenisen vuotta sitten se teki läpimurron länsimaihin, jossa se on sen jälkeen tullut tunnetuksi lähinnä sisustustrendinä", sanoo arkkitehti, fengshui-konsultti ja Suomen Fengshui -yhdistyksen puheenjohtaja, Kristiina Mäntynen. "Itse jaan fengshuin tältä pohjalta länsimaiseen ja kiinalaiseen fengshuihin. Kaliforniasta saapunut pitkälle yksinkertaistettu malli on se, jota näkee varsinkin naistenlehtien palstoilla". Kalifornialaismallilla ei Mäntysen mukaan ole paljoakaan tekemistä perinteisen kiinalaisen fengshuin kanssa. Sisustuksen alalla fengshui tukeutuu helposti muodollisiin sääntöihin, mutta niistä Mäntynen ei ole kiinnostunut. Ennemmin kiinalainen fengshui on hänen mielestään harmoniaoppi, joka huomioi energiavirtojen liikkeet ja jopa ajan vaikutukset tilassa. Eikö energiavirtoja tutkita VTT:llä, ja täsmällisemmin? "Fengshuin pohjana on kiinalainen energiakäsitys, sama jota käytetään kiinalaisessa lääketieteessä ja siten esimerkiksi akupunktiossa. Qi, elämää synnyttävä ja ylläpitävä energia, virtaa kiinalaisen ajattelutavan mukaan rakennuksen tiloissa samaan tapaan kuin kehon meridiaaneissa eli energiakanavissa", Mäntynen selittää kärsivällisesti. Hän on myös valmis kuvailemaan hyvän fengshuin mahdollistavaa henkeä länsimaisittain: "Orgaanisesti paikan tarpeista syntynyt on yleensä viihtyisää. Samoin kaikki, mikä tehdään ajan kanssa, harkinnalla ja rakkaudella." Hyvä rakentaminen ja hyvä sisustus voivat siis syntyä muutenkin kuin orjallisia sääntöjä noudattaen ja standardien mukaan suunnittelemalla. Mäntynen vierastaa tästä näkökulmasta katsoen myös sisustuslehtien kerralla sisustettuja koteja ja massatuotantona tuotettuja asuntoja. Ne eivät siis useinkaan täytä suotuisan fengshuin kriteerejä.

Fengshuita Senaatintorilla?

Jos Mäntystä pyytää nimeämään joku tunnettu paikka, jossa kiteytyy joitain fengshuin perusperiaatteita, sellainen löytyy Helsingin keskustasta. "Senaatintori! Siinä on avointa tilaa, joka on tuettu kolmelta sivulta, varsinkin pohjoisen puolelta jossa on kirkko. Taustan suojaaminen on tervettä järkeä ja luontaista ihmiselle, samoin avoin tila edessä - on aika selvää, että emme halua elää nurkassa. Mielenkiintoista Senaatintorissa on myös se, että keskustan symboli on fengshuissa keisari, ja torin keskeltä löytyy jopa keisarin patsas", Mäntynen erittelee. Senaatintori noudattelee ns. neljän eläimen teoriaa, joka on yksi fengshuin lähtökohdista. "Se on yksi muotokoulukunnan perusteoria. Suosin sen esittelemistä tällaisissa yhteyksissä, koska se ei ainakaan tee hallaa kenellekään." Hallaa voi siis tehdä jopa fengshuilla. Kristiina Mäntynen ei usko, että sisustusoppaiden tai lehtien puolivillaisista opeista kukaan kovin paljon hyötyy. Ne voivat päinvastoin jopa hajoittaa ihmisen omaa ymmärrystä ja ponnistusta itselle parhaan ympäristön luomiseen. Tasapainoista ympäristöä voi luoda jokainen - ainakin samassa mielessä kuin jokainen pystyy esimerkiksi suunnittelemaan rakennuksia tai säveltämään musiikkia - mutta vaihtelevin tuloksin, kuten arkikokemus kertoo. Luontainen herkkyys, paneutunut opiskelu ja kokemus auttavat tässäkin. "Fengshui on itse asiassa luonnon tarkkailusta lähtenyt oppi, johon kuuluu erilaisia muuttuvien tilanteiden mukaan sovellettavia malleja. Tällaisia malleja on ollut joka kulttuurissa, jopa aika uusiakin. Länsimaisille arkkitehdeille saattaa olla tuttu esimerkiksi Christopher Alexanderin Pattern Language, jossa on paljonkin samoja periaatteita." Kristiina Mäntynen korostaa fengshuin muuttuvaista luonnetta. Lopullisesti täydellistä fengshui-huonetta ei voida sisustaa tai ikuisesti kaikille hyvää fengshui-taloa ei voida rakentaa, koska aika kuluu ja käyttäjien tarpeet vaihtelevat. Oleellista onkin että fengshuin avulla voidaan pyrkiä hyvinvointia tukevaan ympäristöön tässä ja nyt. Muutos, siihen reagointi - ja sitä mukaa myös konsultointi - on jatkuvaa.

Energiavirtoja sekä yin ja yang?

Fengshui tarkoittaa sananmukaisesti tuulta ja vettä. Oppi pohjautuu kiinalaisen taolaisuuden käsitteistölle, joista oleellisia ovat esimerkiksi qi-energia sekä yin ja yang. Fengshui oppijärjestelmänä keskittyy toimimaan sopusoinnussa luonnonvoimien kanssa ja pitämään yllä harmoniaa ja paikan henkeä - paikan hyvä fengshui on joskus määritelty niin, että ihminen tuntee siinä olonsa hyväksi ja turvalliseksi. Kuten monista muista idästä tuoduista opeista, myös fengshuista voidaan tehdä pisteliäitä kysymyksiä. Onko sen mukana esimerkiksi hyväksyttävä taolainen maailmankuva, vai onko kaukaisesta viisaudesta irrotettavissa jotain joka sopii mutkattomasti keravalaisen omakotitalon sisustukseen? Vai onko sillä väliä, jos se vain toimii? Koska oppi pyrkii harmoniaan, voidaan epätasapainoakin alkaa jäljittää yksinkertaisesti kokeilemalla missä huoneessa ei viihdy ja sen jälkeen miettimällä miksi ei. Muotia tai ei, tämän verran idän viisautta sietää kyynikkokin.

Olli Orkoneva
Rakennuslehti 20.9.2001