Suotuisia mittoja elävien asumuksiin

Fengshui-arkkitehti Kristiina Mäntynen toi Suomeen ikivanhan timpurin mitan

Mittailen maailmaa uusin silmin. Työtuolini korkeus osuu Rikkauden alueelle ja pöytäni päätyy Voimaan. Kaikki vaikuttaa siis lupaavalta. Mittaan varmuuden vuoksi oman pääni ympärysmitan – joka osuu Eroamisen ja rikkauksien menettämisen alueelle. Huono juttu?
– Aivan noin yksioikoisesti mittaa ei kannata tulkita, toteaa helsinkiläinen arkkitehti ja fengshui-konsultti Kristiina Mäntynen.
Hän sopii tulkiksi, sillä hän on uudesta mittanauhastani vastuussa. Hän on tuonut Suomeen ikivanhan kiinalaisen timpurin työkalun, fengshui-mitan, joka jakaa maailman 42,96 sentin pituisiin jaksoihin. Nämä taas jakautuvat kahdeksaan 5,37 sentin osaan, joista kullakin osalla on oma luonteensa ja enteensä: neljä niistä on suotuisia ja neljä epäsuotuisia.
– Törmäsin mittoihin ensimmäisen kerran noin seitsemän vuotta sitten, kun Saksassa asuva arkkitehtiystäväni toi sellaisen minulle lahjaksi. Siitä lähtien olen käyttänyt mittaa säännöllisesti.

Länsimainen fengshui laajensi mitan käyttöä

Mittanauhan edustama ”timpurin mitta” on vain pieni osa Kiinan rikasta mittajärjestelmäperinnetä. Tiukimmillaan perinne on ollut todella tiukka. – Vuonna 1103 julkaistiin keisarin määräyksestä ensimmäiset valtakunnalliset puutavara- ja mittastandardit ja rakennusoppaat.
Vielä viritetympi, jopa väridirektiivein varustettu ohjeisto tuli voimaan vuonna 1733. Sen mukaan esimerkiksi eri sosiaaliluokat saivat rakentaa vain määrätyn kokoisia rakennuksia, Mäntynen kertoo.
Lähes totalitäärinen järjestelmä oli voimassa noin 300 vuotta.
– Järjestelmä on ollut vallankäytön väline myös pienemmässä mittakaavassa, Mäntynen naurahtaa.
– Jos timpurin mielestä palkka oli huono, hän saattoi tahallaan rakentaa kitupiikille epäsuotuisan korkuisen oviaukon.
Kaikkien kiinalaisten mittajärjestelmien joukosta länsimaihin levisi juuri fengshui-mitta.
Tarinan mukaan juuri tämän timpurin mitan löysi keisarillinen puuseppä Lu Ban.
Lu Ban on yhä kiinalaisten timpurien ja puuseppien suojelusjumala, jonka temppelissä Mäntynenkin on käynyt Kiinassa.
Timpurin mittaa on Kiinassa käytetty perinteisesti lähinnä ovi- ja ikkuna-aukkojen mitoituksessa. Mäntysen mukaan vasta länsimainen nyky-fengshui tulkitsee sitä jopa niin yksioikoisesti, että jos sängyn leveys osuu Onnettomuus-alueelle, kaikki on mennyttä.
Hän itse käyttää saksalaisvalmisteista viiden metrin rullamittaa aina, kun on jotain mitattavaa, vaikka ei sinänsä usko ennusteisiin kirjaimellisesti.
– On viisasta tehdä harkiten ja rakkaudella se, minkä tekee. Suotuisten mittojen tarkistaminen on yksi hyvä tapa, kun viimeistelee asioita kohdalleen. Eipähän tule tehtyä päätöksiä hutiloiden, vaikka päätyisikin käytännön syistä joskus epäsuotuisan mitan käyttöön.
Fengshui-mittoja on sanottu käytetyn myös huonekalumitoituksessa. Niinpä Mäntynen on tutkinut myös fengshuin kultakauden, ming- ja qing-dynastian huonekaluja. Hän löysi esimerkiksi pöytien ja tuolien korkeudesta korrelaatiota suotuisiin mittoihin.
– Mutta tähän on muitakin selityksiä kuin fengshui-mitat. Kalligrafiapöytien piti olla korkeita jo ergonomisista syistä, kirjainmerkkejä kun tehtiin isolla pensselillä koko kehon energiaa käyttäen ja usein seisten. Myös kylmät kivilattiat houkuttelivat käyttämään jalkaraheja ja korkeita tuoleja.
– Itse olen tosin tullut huomanneeksi, että jostain kumman syystä silmää miellyttävät huonekalut ovat yleensä suotuisien mittojen mukaiset.
Mäntynen tunnustaa sahanneensa omankin työpöytänsä kokeilumielessä vähän länsimaista standardia matalammaksi, suotuisaan korkeuteen.
- Toisaalta fysioterapeutitkin ovat nykyään sitä mieltä, että kaupan standardimitta 71-72 senttiä on usein liian korkea tietokonetyöskentelyyn.

Hautamitalle ei ole käyttöä

Kristiina Mäntynen on suomentanut mittojen osien nimet runollisista kiinalaistermeistä, jotka eivät aivan ongelmitta käänny toisen kulttuurin käsitejärjestelmään.
– Kun erottaa suotuisan ja epäsuotuisan, pötkii jo pitkälle, hän kuittaa.
Hän huomauttaa, että timpurin mitta pätee vain "elävien ihmisten asumuksiin". Fengshui-perinteessä haudoille on omat mittansa.
Kristiina Mäntysellä on myös hautamittanauha työkalupakissaan, mutta niitä keikkoja ei näillä pituusasteilla juuri ole.
– Hauta-fengshui on idässä yhä hyvin elinvoimaista, mutta lännessä konsultoidaan eläviä.

Timpurin mitan kahdeksan osaa

1. Rikkaus (0-5,37 cm), onni, harmonia, suuri hyvinvointi.
2. Sairaus (5,38-10,74 cm), köyhtyminen, ikävät kokemukset, luja vankila.
3. Eroaminen (10,75-16,11 cm), rikkauksien menetys, rikkaudet varastoituna.
4. Avuliaat ihmiset (16,12-21,48 cm), oikeudenmukaisuus, lasten kasvu, hyötyminen, suuri onni.
5. Voima (21,49-26,85 cm), parantuneet tulot, rikkaus, mahti.
6. Tuhoutuminen (26,86-32,22 cm), luopuminen, rikkauksista luopumisen pelko.
7. Onnettomuus (32,23-37,59 cm), epäonnistuminen, loppuminen, terveysongelmat.
8. Vauraus (37,60-42,96 cm), onni, uralla eteneminen, monenlaiset rikkaudet, kukoistus.
 
42,96 cm:n jälkeen aloitetaan taas uudestaan Rikkaudesta (42,97-48,33)...
 
Fengshui-mitat eivät suhdemittoja, kuten esimerkiksi länsimainen kultainen leikkaus. Oleellista ei ole mittojen suhde toisiinsa, vaan jaksoittaisuus ja se, mille alueelle päädytään.

Fengshui pähkinänkuoressa

Metodiikka syntyi Kiinassa tuhansia vuosia sitten. Harmoniaoppi tavoittelee tasapainoista ja hyvinvoinnille suotuista ympäristöä huomioimalla energiavirtojen liikkeet ja ajan vaikutukset tilassa.
Viime vuosisadan lopussa fengshui teki läpimurron länsimaihin, joissa se tunnetaan laajemmin sisustustrendinä.

Merja Määttänen
Aamulehti 3.2.2002